Alkusivu
Brewer's Gold
Cascade
Centennial
Chinook
Fuggle
Hallertau
Hollander =)
Horizon
Kauhavan tuonti
Magnum
Nugget
Sterling
Suomi jalo
Tettnang
Willamette
Humalalista
Vasemmalla on lueteltu humalat joita kasvatan (tai ainakin koitan kasvattaa) kotipihassani. Olen luetellut kaikki kokeilut.Klikkaamalla humalan nimeä listasta saat hiukan tietoa humalasta, taustoista ja käyttöarvoista. Kerään myös humalakohtaista mahdollista satotietoa vuosittain.
Yleistä jalohumalista: Jalohumalat ovat perinteiseti käsitetty lajikkeiksi jotka sisältävät paljon aromia ja vähän katkeroa. Ne ovat keskieurooppalaisia lajeja. Hallertau, Tettnang, Spalt ja Saaz. Ne on nimetty kasvualueen mukaan. Hallertau, Tettnang, Spalt ja Žatec (Saaz saksaksi). Ne sisältää paljon humuleeniöljyä mutta vähän alfahappoja kuten cohumuleeni ja adhumuleeni, kuten myös karkeampia betahappoja lupuleeni, colupuleeni ja adlupuleeni.
Humulone Ensisijainen alfahappo useimmissa humalissa. Antaa ''pehmeän'' katkeron.
Cohumulone Perinteisesti käsitetään, että cohumulone antaa karkean ja epämiellyttävän katkeron. Määrä kerrotaan prosenteissa alfahappojen kokonaismäärästä.
Adhumulone Tiedetään hyvin vähän vaikutuksesta katkeroon. Yleensä hyvin pieniä määriä.
Betahapot: Humala sisältää alfahappojen lisäksi myös betahappoja. Lupulone, Colupulone ja Adlupulone. Näitä ei yleensä erotella. Mutta betahapot on tärkeitä oluen maulle. Betahapot eivät tuota paljoakaan katkeruutta kiehutettaessa, niin kuin alfahapot. Mutta käymisen ja varastoimisen yhteydessä kyllä. Kun alfahappojen katkerot hajoavat, betahapot hitaasti tuottavat katkeroa varastoitaessa.
Eteeriset öljyt: Kun alfahapot tuottavat katkeruutta olueen, lähes kaiken humala flavorin ja aromin tuottaa haihtuvat eteeriset öljyt.
Humulene: Tuottaa ''noble''-tyyppisen vivahteen. Vahvimmillaan kuivahumaloinnissa ja ''latehop'' lisäyksissä.
Myrcene: Yleisesti tätä ei juurikaan ole eurooppalaisissa lajikkeissa paljoakaan. Toisaalta amerikkalaisissa lajikkeissa on paljon, esim. Cascadessa jopa 60% ja Amarillossa 70% kaikesta öljystä on myrceneä. Löytyy myös joistain sitrushedelmistä. Myrcene antaa monille amerikkalais-oluille niiden tyypillisen flavorin. Jos lisatään myöhään, tai kiehumisen jälkeen, antaa kirpeän aromin tyypillieen amerikkalaiseen tapaan. Kun kiehutetaan pidempään, antaa makuja kuten sitrus ja mänty.
Caryophylene: Antaa mausteisuutta ja yrttisyyttä, kuten humulene, kun kiehutetaan.
Farnesene: Hyvin pieniä määriä tyypillisesti. Vaikutukset tuntemattomat.